Kummila, Hilpi

rakennusliikkeen perustaja, 1887–1945

Orimattilassa syntynyt rakennusmestari Hilpi Kummila muutti Hämeenlinnaan 1919 ja perusti viisi vuotta myöhemmin oman rakennusliikkeen ja sementtivalimon. Kummilan alkuaikojen merkittävä rakennustyö oli Ahveniston hautausmaan siunauskappeli.

Liike kasvoi 1930-luvulla jo useamman sata henkilöä työllistäväksi, ja se laajennettiin 1943 osakeyhtiöksi. Kummila oli myös Hämeenlinnan rakennusmestariyhdistyksen perustajia ja sen ensimmäinen puheenjohtaja. Hilpi Kummilan jälkeen yhtiön johtotehtävät jaettiin siten, että hänen poikansa Veikko (1915–2006) vastasi teollisuustuotannosta, ja kahdesta vävystä Kaarlo Kasurinen (1910–1988) johti yhtiön rakennustoimintaa, kun taas Sulo Lonka (1916–1996) oli toimitusjohtaja. Tämän sukupolven aikana Kummila Oy:stä tuli alueen johtava rakennusliike, joka laajensi toimintaansa koko Etelä-Suomeen ja Neuvostoliittoon saakka. Yhtiön palveluksessa rakennustoiminnassa ja betonituoteteollisuudessa oli enimmillään lähes tuhat työntekijää.

Kummila Oy rakennutti Hämeenlinnaan muun muassa urheilutalo Hämeenkaaren, Rautaruukin ja Polarpakin teollisuuslaitokset sekä Etelä-Hämeen ammattikoulun rakennukset Myllymäkeen. Kaikki uuden sukupolven johtajat osallistuivat myös laajasti yhteiskunnalliseen toimintaan ja eri yritysten hallintoon. Sulo Lonka oli 10 vuotta kaupunginvaltuuston jäsen ja kuului monta vuotta kaupunginhallitukseenkin; hän oli myös Sibeliuskotitoimikunnan ja Sibeliuksen patsastoimikunnan johdossa. Veikko Kummila oli monien yritysten hallitusten jäsen ja Kaarlo Kasurinen muun muassa johti Hämeen linnan rakennustöitä niiden lähes 30 vuotta kestäneiden entistämistöiden ajan. Kummilan konserni ajautui konkurssiin 1990-luvun laman myötä.