Vuoden 1918 sisällissodan jälkeen voittajat eivät katsoneet hyvällä tappion kärsineiden punaisten hankkeita hautamuistomerkkien pystyttämiseksi sodassa kaatuneiden toveriensa muistoksi. Hämeenlinnassa ensimmäinen, vuonna 1923 pystytetty muistomerkki jopa räjäytettiin kappaleiksi, vaikka siinä ei ollut minkäänlaista tapahtumasta kertovaa tekstiäkään.
Punaisten muistomerkkejä päästiin pystyttämään rauhassa vasta muuttuneissa oloissa talvisodan jälkeen. Korttelin 50 suurella toverihaudalla on korkea ja kapea punagraniittinen pystypaasi tekstillä Vuonna 1918 veljessodan uhreina kaatuneiden muistolle. Kiveen on kuvattu katkenneet viljantähkät ja pilvien takaa paistava aurinko. Muistomerkille johtaa laatoitettu käytävä ja ympärillä on laaja nurmikenttä. Viereisen korttelin pienellä toverihaudalla ei ole lainkaan yhteistä muistomerkkiä. Ainoastaan kivilaattakäytävä ja kukkaistutuksia. Alueella on vapaussodassa kuolleen Vihtori Haavan (1888–1918) pieni muistomerkki.
Keskussairaalan ja ortodoksikirkon vieressä sijaitsee punakaartilaisten joukkohauta. Alueella on muistomerkkinä on korkea pystypaasi ja on tyylillisesti samansuuntainen kuin Ahvenistonkin toverihauta. Kiveen on kuvattu salamanisku pilvestä, joka on kaatanut puunrungon, vieressä versoo uusi taimi.
Kivessä on teksti :
Tälle alueelle on haudattu tuntematon määrä 1918 kansalaissodan uhreina sortuneita työläisiä
Muistoanne kunnioittaen Hämeenlinnan työväenjärjestöt.
Hauta-alue on leveydeltään noin 40 metriä ja pituudeltaan noin 30 metriä. Sitä ympäröi kivitolpin tuettu kettinkiaitaus.
Ahveniston rotkossa kappelin taakse jäävällä metsäalueella on lisäksi kolme joukkohautaa, joilla on muistomerkit.
Punaisten hautamuistomerkkejä liittyen vuoden 1918 tapahtumiin on myös Linnanniemellä, ns. Hakalan portilla Kettumäessä sekä Viipurintien varrella Idänpäässä.
Vuoden 1918 sodan valkoisten kaatuneiden muistomerkki on Hämeenlinnan kirkon vieressä, saksalaisten muistomerkki Vanhalla hautausmaalla.
