Karisto, Arvi A.
kauppaneuvos, 1879–1958
Kauppaneuvos Arvi A. Karisto (alk. Arvid Alexander Karlsson) kuuluu 1900-luvun alkupuoliskon merkittävimpiin hämeenlinnalaisiin. Arvi A. Kariston isä Karl Henrik Karlsson oli leipurimestari Hämeenlinnassa, ja leipurinkisällinä Karistokin uransa aloitti. Kirjallisuudesta kiinnostunut mies siirtyi kuitenkin kustannusalalle, ja perusti oman kustannusliikkeen vain 21-vuotiaana vuonna 1900.
Alkuvuosinaan kustantamo sai mainetta – ja varoja – etenkin joululehtien myynnillä, ja Karisto onnistui saamaan kustantamonsa kirjailijoiksi monia maan kuuluisimpia kirjailijoita Juhani Ahosta lähtien. Vuonna 1918 osakeyhtiöksi muutettu Arvi A. Karisto Oy oli maailmansotien välisenä aikana koko Suomen kolmanneksi suurin kustannusliike, ja vuonna 1929 Karistolle myönnettiin kauppaneuvoksen arvonimi – tuolloin myös valmistui yhtiön komea liiketalo Raatihuoneenkadun alkupäähän.
Kariston ansiot ulottuvat kuitenkin vielä paljon tätä laajemmalle. Hän teki Hämeenlinnassa ainutlaatuisen kunnallismiehen uran: kaupunginvaltuuston jäsen 1910–1953 (pisin kausi Hämeenlinnan historiassa), kaupunginhallituksen jäsen 1930–1953, kaupunginjohtajan varamies lähes koko 1930-luvun. Moniin kunnallisiin lautakunta- ja toimikuntatehtäviin kuului muun muassa toimiminen kaupungin 300-vuotisjuhlatoimikunnan puheenjohtajana 1939.
Myös vapaaseen kansalaistoimintaan Karistolla riitti tarmoa: hän oli mukana raittius- ja nuorisotyössä, kannatti musiikki- ja kirjastoharrastusta ja oli merkittävä ampumaurheilun harrastaja ja tukija. Hän pyrki kansanryhmien lähentämiseen vuoden 1918 sisällissodan jälkeen ollen muun muassa aloitteentekijä Hämeen Heimoliiton perustamisessa 1920-luvun puolivälissä.
Kokoomuspuoluetta edustanut Karisto myös vastusti Lapuan liikettä ja sen seuraajaa IKL:ää. Hän kuului nuoruudessaan työväen sanomalehden Hämeen Voiman perustajiin, ja oli myöhemmin vuosikymmenet Hämeen Sanomien hallituksessa. Tunnustuksena merkittävästä työstä kotikaupungin hyväksi Hämeenlinnan valtuusto nimesi Rantakadun Arvi Kariston kaduksi vuonna 1954, Kariston vielä eläessä.
