Hautausmaat toimivat paikkakuntansa muistipankkina. Siellä voi tutkia keitä minäkin vuosikymmeninä on paikkakunnalla asunut. Kiviin kaiverrettuna taltioituu paikkakunnan nimihistoriaa. Ammattinimet kertovat tehdystä elämäntyöstä, muistolauseet kaipauksesta, uskosta ja elämänarvoista. Erilaiset kivimuodot ja -järjestykset kuvastavat aikakausiensa tyylisuuntia.
Ahveniston hautausmaa on ollut käytössä yli vuosisadan ja siellä on nähtävissä, miten vapaasti sijoiteltujen hautojen vanhat alueet muuttuvat tiukaksi rivihauta-alueeksi mitä lähemmäs nykyaikaa tullaan. Ahvenistolla uusi ja vanha ovat usein rinta rinnan. Tämä viestittää vahvasti elämän jatkuvuudesta sukupolvesta toiseen.
Aikaisemmin suvut asuivat pysyvästi samoilla asuinsijoilla lapsien jatkaessa vanhempiensa ammattia. Suuriin sukuhautoihin haudattiin polvesta polveen ja niitä myös hoidettiin polvesta polveen. Nykyisin suvut ja perheet hajoavat eri puolille maata ja jopa eri maihin. Haudat voivat jäädä yksin ja hoito muodostuu vaikeaksi mikäli hautapaikkojen olemassaoloa edes muistetaan. Käytännöllisen ratkaisun on tuonut polttohautaaminen muistolehtoon, jolloin haudatun muisto elää niin kauan kuin hän säilyy omaistensa mielissä. Saatamme olla palaamassa hautauskäytännöissä takaisin esikristillisen ajan käytäntöön, jossa vainajasta ei jää näkyvää merkkiä hautapaikalle.
Ahveniston kulttuuripolut -hanke merkitsee muistiin eri elämänalueilla tunnetuksi tulleiden hämeenlinnalaisten tarinoita 1800-luvun lopulta 2010-luvulle. Lähes kahdensadan henkilön elämänjäljet on järjestetty teemallisiksi kulttuuripoluiksi, jolloin historiaan voi kurkistaa mobiilioppaan avulla useammankin puistokävelyn verran.
Kulttuuripolut on avattu syksyllä 2016 seurakunnan valmistautuessa itsenäisen Suomen satavuotisjuhlaan ja luterilaisen reformaation 500-vuotisjuhlaan 2017. Verkkopalvelu on kunnianosoitus menneille sukupolville sekä muistutus kaiken katoavaisuudesta meille maan päällä vielä kilvoitteleville.
Kulttuuripolkujen aineisto perustuu henkilöhistoriallisten kuvausten osalta filosofian tohtori Ilkka Teerijoen tutkimustyöhön vuosina 2015 ja 2016. Muistomerkkejä ja hautausmaan kulttuurihistoriaa käsittelevät osuudet perustuvat Anu Toivosen vuosina 1996–1999 tekemään hautausmaiden inventointiin. Aineiston on järjestellyt Marianne Valta ja edelleen toimittanut sekä valokuvannut Hämeenlinna-Seura ry:n puheenjohtaja Mikko Hieta. Lisäksi hanketta ovat tukeneet ja ohjanneet kotiseutuaktiivit Ossi Lapisto ja Leena Pietilä. Verkkopalvelun on Hämeenlinnan seurakunnille tuottanut Aucor Oy.
Palaute verkkopalvelusta: kotikirkko@evl.fi
