Heinänen, Vihtori

kivenveistäjä, 1869–1948

Toimitusjohtaja Vihtori Heinänen oli kotoisin Hollolasta, mutta kävi kivenhakkaajan opin Helsingissä, ja muutti perheineen Hämeenlinnaan 1897 perustaen kiviveistämön.

Veistämön merkittävin työ oli vuonna 1926 saatu urakka uuden eduskuntatalon graniittisista ulkorakenteista. Valtava työmaa organisoitiin niin, että Kalvolasta louhittu graniitti kuljetettiin junalla teollisuuslaitokselle Hämeenlinnan Keinusaareen, josta valmiit rakenteet taas kuljetettiin junalla Helsinkiin. Eduskuntatalourakka sujui hyvin, mutta 1930-luvun laman myötä Heinäsen Kiviveistämö ajautui kuitenkin konkurssiin.

Vihtori Heinänen vaikutti myös sekä kaupunginvaltuustossa että kirkkovaltuustossa. Hänen poikansa Urho Heinänen (1895–1977) työskenteli ajoittain isänsä liikkeessä toimitusjohtajanakin, mutta oli myös merkittävä kuvanveistäjä. Hän muotoili etenkin useita vuoden 1918 sodan sankaripatsaita. Jo vuonna 1920 hän voitti yhdessä opettajansa Wila Martinin kanssa Lahden sankaripatsaskilpailun, ja hänen käsialaansa ovat myös muun muassa Hauhon, Rengon ja Tyrvännön sekä Töysän, Siikaisten ja Lappi Tl:n sankaripatsaat.

Urho Heinäsen töitä ovat myös kirjojen kerääjä Emanuel Kanajärven muistomerkki Kalvolassa sekä Syrjäntaan taistelun muistomerkki Tuuloksessa. Urho Heinänen oli myös pidetty ja laaja-alainen Hämeen Sanomien taidearvostelija.